Useimpien apukielten sanat on lainattu tärkeistä kansainvälisistä kielistä ja ne hyödyntävät luonnollisten kielten yhteistä sanastoa. Siis apukielten opettelun pitäisi olla helppoa, koska monet sanat ovat ennestään tuttuja.

Eurosanasto

Eurokielet kuten esperanto, ido ja interlingua ovat lainanneet sanansa länsimaisista suurkielistä, kuten ranskasta, espanjasta, italiasta, englannista ja saksasta. Lähdekielillä on paljon yhteistä keskenään, koska ne ovat sukua toisilleen (ne kuuluvat indoeurooppalaisen kieliperheen eurooppalaiseen haaraan) ja ne kantavat kreikkalais-roomalaista kulttuuriperintöä. Rohkeimmat eurokielten kannattajat väittävät, että sanaston tuttuuden ansiosta kuka tahansa koulutettu eurooppalainen voi välittömästi ymmärtää tekstiä -- siis jopa ilman kielen opettelemista!

Eurokielissä on todellakin paljon suomalaisillekin tuttua "sivistyssanastoa", kuten analyysi, biologia, dialogi, formaali, komitea, matematiikka, sosiaalinen ja teatteri. Paljon on myös sellaisia sanoja, jotka esiintyvät suomen vierasperäisessä sanastossa vain epäsuorasti, esimerkiksi esperanton "frukto" (hedelmä) on tuttu sanasta fruktoosi eli hedelmäsokeri. Usein sanat ovat tuttuja koulussa opittujen vieraiden kielten kautta. Esperanton "frukto" on sama kuin ruotsin "frukt" ja englannin "fruit".

Tavallisesti eurokielet korostavat sanastossaan latinasta polveutuvia romaanisia kieliä (italiaa, ranskaa, espanjaa ja portugalia), joita harvat suomalaiset osaavat. Sen tähden eurokielten väitetty vahvuus, passiivinen osaaminen, ei kerta kaikkiaan toimi. Harva suomalainen pystyy lukemaan vaikkapa interlinguaa kylmiltään. Kokeilepa!

"Io me appella sol. Io es multo brillante. Io me leva al est, e quando io me leva, il es die. Io reguarda per tu fenestra con mi oculo brillante como le auro, e io te dice quando il es tempore a levar te. E io te dice: 'Pigro, leva te. Io non brilla a fin que tu resta al lecto a dormir, sed que tu te leva e labora, que tu lege e que tu te promena.'"

Entäpä esperantoksi?

"Mia nomo estas suno. Mi estas tre brila. Mi leviĝas en oriento, kaj kiam mi leviĝas, estas tago. Mi vidas tra via fenestro per mia okulo, kio brilas kiel aŭro, kaj mi diras al vi kiam estas la tempo por leviĝi. Mi diras: 'Maldiligentulo, leviĝu. Mi ne brilas por ke vi restus en lito por dormi, sed ke vi leviĝus kaj laborus, ke vi leĝus kaj promenus.'"

Eurokielten vieraus ei ole vain suomalaisten ongelma. Vain kymmenys maailman ihmisistä puhuu latinalaisia kieliä. Edes englannin osaamisesta ei ole ratkaisevaa hyötyä, koska englannin yleisimmät sanat ovat germaanista alkuperää ja latinalaiset sanat ovat ylätyyliä.

Muut kansainväliset sanastot

Maailmassa on useita eri kulttuuripiirejä, joilla on omat sivistyssanansa.

Kiinalainen sanasto

Kiinalainen sanasto on vallitseva Itä-Aasiassa. Korean, japanin ja vietnamin sanoista yli puolet on peräisin vanhasta kiinan kielestä. Lainasanat ovat niin monta sataa vuotta vanhoja, että niiden ääntäminen on jossakin määrin erkaantunut eri kielissä (myös Kiinan sisällä puhutuissa kiinan kielen eri muodoissa).

Esimerkiksi rohkeaa tarkoittava sana:
yleiskiina: 勇敢 (yǒnggǎn)
kantoninkiina: 勇敢 (yunggam)
korea:  용감 (yonggam)
japani: 勇敢 (yūkan)
vietnam: dũng cảm

Yhteisiä sanoja on tuhansittain ja olisi mahdollista rakentaa itäaasialainen apukieli. Itse asiassa Facebookissa on ryhmä, joka laatii tällä hetkellä juuri sellaista kieltä nimeltä tonuao.

Intialainen sanasto

Intialainen sanasto on levinnyt Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan mm. sanskritin, paalin ja tamilin mukana. Varsinainen Intia on monikansainen valtio, jossa puhutaan kymmeniä eri kieliä.

Esimerkiksi (puhe)kieltä tarkoittava sana:
hindi: भाषा (bhāśā)
urdu: (bhāśā)
punjabi: ਭਾਸ਼ਾ (bhāsā)
bangla: ভাষা (bhaša)
telugu: భాష (baša)
thai: ภาษา (phaasaa)
malaiji: bahasa
indonesia: bahasa
jaava: basa

Lähi-Idän sanasto

Lähi-Idän sanasto on syntynyt seemiläisten, persialaisten ja turkkilaisten kansojen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Se on levinnyt maailmalle mm. suurten kirjauskontojen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välittämänä. Seemiläisiä kieliä ovat mm. heprea, aramea ja arabia. Esimerkiksi raamatusta tutun ensimmäisen miehen nimi, Aatami, on hepreassa ihan tavallinen sana, nimittäin "adam" tarkoittaa miestä tai ihmistä yleensä. Turkissa "adam" tarkoittaa miestä. Persian kautta sama sana on levinnyt myös Pakistaniin ja Intiaan, joiden pääkielissä urdussa ja hindissä "ādami" tarkoittaa miestä.

Muita

Edellä mainittujen lisäksi on myös muita kansainvälisiä sanastoja. Käytännössä kaikki kielet, jotka ovat kosketuksissa toisiinsa, lainaavat toisiltaan sanoja. Esimerkiksi suomen kieleen on lainattu sanoja Itämeren ympäristöstä (Baltiasta, Skandinaviasta, Venäjältä, Saksasta) ja vastaavasti suomen sanoja on lainattu toiseen suuntaan. Olisi ihan mahdollista laatia yhteisistä aineksista Itämeren välikieli, jos ei muuten niin kokeilun vuoksi...

Mistä sanat maailmankielelle?

Apukielen idean kannattajien haaveena on maailmanlaajuinen välikieli, jolla kaikki ihmiset äidinkielestä riippumatta voisivat keskustella keskenään ilman tulkkeja tai käännöskonetta. Mistä maailmankielen sanat kuuluisi ottaa? Tasapuolisuuden ja tasa-arvon nimissä tietysti kaikkialta maailmasta.

Maapallon väestön enemmistö asuu Aasiassa, noin 4,5 miljardia ihmistä. Afrikassa asuu 1,1 miljardia, Amerikoissa noin 1 miljardi ja Euroopassa 0,8 miljardia. Jos maailmankielen sanasto poimittaisiin suhteessa väestömäärään, siitä tulisi enimmäkseen aasialainen. Vain noin neljäsosa sanoista olisi ns. länsimaisia.

Kuitenkin on järkevintä poimia sellaisia sanoja, jotka ovat mahdollisimman laajasti tunnettuja. Länsimaisista kielistä on lainattu paljon sanoja muiden maanosien kieliin ja päinvastoin, joten on järkevää hyödyntää näitä maanosienvälisiä sanoja. Esimerkiksi sana "musiikki" tunnetaan kaikissa eurooppalaisissa kielissä ja lisäksi mm. turkissa (müzik), arabiassa (mūsīqā), persiassa (musiqi), indonesiassa (musik), filippiinissä (musika), kongossa (muzîka) ja suahilissa (muziki). Tarkkoja laskelmia on mahdotonta tehdä, mutta nähtävästi tämä kreikkalaisperäinen sana on levinnyt laajemmalle kuin mikään muu samaa tarkoittava sana.

Tasapuolisesti laadittu maailmankielen sanasto koostuisi länsimaisista (kreikkalais-latinalaisista), persialais-arabialaisista, kiinalaisista ja intialaisista kansainvälisistä sanoista tässä järjestyksessä suurimmasta pienimpään.

Lisäksi mukana olisi sanoja, jotka nimeäisivät alueellisia käsitteitä (kuten kasvit, eläimet, ruoat ja perinnetavat). En esimerkiksi pidä järkevänä sitä, että ainoastaan Afrikassa luonnonvaraisena elävästä virtahevosta käytettäisiin kreikkalaisperäistä sanaa (hippopotamos), kun tarjolla on Afrikassa kansainvälisiä sanueita kuten "gubu", joka tunnetaan Länsi-Afrikasta ihan Etelä-Afrikkaan saakka.

Vieläpä on asioita, joille ei ole kovin kansainvälisiä sanoja. Monesti nämä ovat ihan arjen sanoja, kuten ruoho, hiekka, puu, silmä, korva ja kynsi. Ihmisten ei ole koskaan tarvinnut lainata sanoja muista kielistä tällaisia peruskäsitteitä varten, joten niin ei ole yleensä tehtykään.